Muu psykologityöTyöyhteisöt

Kaksi teemaa erotti menestyvät huipputiimit ja muut tiimit selkeästi toisistaan…

Kuva ryhmästä

Psykologinen turvallisuus työhyvinvoinnin ja -tehokkuuden perustana – Mistä psykologisessa turvallisuudessa on kyse?

Muutaman viimeisen vuoden aikana media jos toinenkin on mantran lailla siteerannut Googlen tekemää tutkimusta psykologisen turvallisuudesta. Kyseisen tutkimuksen tulokset ovat saaneet tilaa median lisäksi myös liike-elämän johtajien juhlapuheissa – ja toivottavasti myös arjen johtamiskäytänteissä. Mutta mistä Googlen tutkimuksessa oikein on kyse ja mitä psykologisella turvallisuudella todellisuudessa tarkoitetaan? Voidaanko psykologisella turvallisuudella todella ennustaa yksilön, tiimin ja organisaation tehokkuutta ja hyvinvointia, kuten tutkimus antaa olettaa?

Googlen tutkimusprojekti Project Aritotle keskittyi tutkimaan 180 Googlen omaa tiimiä sekä käymään läpi yli puolen vuosisadan aikana tehtyä tutkimusta tiimidynamiikkan perusteita koskien. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää tiimirakenteiden ja -dynamiikan kannalta keskeisiä tekijöitä, jotka erottaisivat optimaalisesti toimivat huipputehokkaat tiimit niistä tiimeistä, joiden työskentely ei ollut niin tehokasta ja menestyksekästä.

Laajasta pohjatyöstä huolimatta Aritotle-projektin tutkijoilla oli suuria haasteita löytää minkäänlaisia johdonmukaisia tuloksia liittyen tiimin rakenteisiin sen paremmin empiirisestä tutkimuksestaan kuin tutkimuskirjallisuudestakaan: toimivimmat ja tehokkaimmat tiimit muodostuivat milloin tiukasta hierarkisuudesta, milloin parhaiden kaverien muodostamasta porukasta ja milloin toisilleen täysin tuntemattomien ihmisten yhteentulemisesta.

Tiimirakenteiden lisäksi Googlen tutkimukseen osallistuneet psykologit ja sosiologit alkoivat tutkia kuitenkin myös tiimien normeja, säännöstöä sekä tiimien ilmapiiriä ja kulttuuria. Tämän tarkastelun pohjalta tutkijat havaitsivat myös tiimien kulttuureissa ja normeissa hyvin suurta varianssia, mutta kaksi teemaa erotti menestyvät huipputiimit ja muut tiimit selkeästi toisistaan: 1. korkea sosiaalinen herkkyys ryhmässä ja 2. tasaisesti jakautuva vuorottelu keskustelussa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

Näiden tietoisten ja tiedostamattomien normien ympärille muodostuu juuri psykologinen turvallisuus, joka määritelmänsä mukaan on “ryhmässä vallitseva uskomus siitä, että asioista voi puhua suoraan ilman kielteisiä seurauksia. Tätä uskomusta ei useinkaan tuoda ryhmässä julki, vaan sitä pidetään itsestäänselvyytenä.” (Edmondson 1999).

Mutta miten psykologinen turvallisuus liittyy työtehokkuuteen ja -hyvinvointiin? Mitikä ovat mekanismit, joiden kautta psykologinen turvallisuus yhdistyy optimaaliseen suoriutumiseen? Mikäli haluat tietää lisää psykologisen turvallisuuden vaikutuksista yksilön, tiimin ja organisaation työhyvinvointiin ja -tehokkuuteen, ilmoittaudu mukaan HR:lle, esimiehille ja johtajille suunnattuun 4.12. järjestettävään POIJU-aamuun, jossa kuulet lisää Psykologisesta turvallisuudesta organisaation menestystekijänä sekä muista HR:n, esimiesten ja johdon työkaluista henkilöstötehokkuuden ja työhyvinvoinnin rakentamisessa.

Jaakko Sahimaa

Kirjoittaja on Poijun psykologi

Vastaa