BlogiMuu psykologityöYleinen

Kohti toiveikasta syksyä

Niin meillä Psykologipalvelu Poijussa kuin muuallakin aloitellaan jälleen syksyä kesälomien jälkeen. Moni asiakas ja psykologi kertoo hyvin sujuneesta kesälomasta mökkeilyineen ja kotimaan reissuineen. Samalla meitä kaikkia mietityttää, millainen syksy mahtaa olla tulossa. Jokaisella on elämäntilanteestaan riippuen omat mietteensä koronaviruksen varjossa. Miten käy lasteni koulunkäynnin tänä syksynä? Entä omat työni; tuleeko taas etätyöjaksoja tai jatkuvatko työni ylipäänsä? Olen riskiryhmää; joudunko taas eristäytymään? Ovatko läheiseni ja iäkkäät vanhempani turvassa? Pystynkö näkemään ystäviä? Näenkö lapsenlapsiani? Milloin rokote keksitään? Uskallanko lähteä työmatkalle? Tuleeko maskipakko ja mitä se tarkoittaa?

Meidän kaikkien uskoa tulevaisuuteen, rohkeutta ja turvallisuuden tunnetta on koeteltu viime aikoina koronavirustilanteen vuoksi. Olemme joutuneet sopeutumaan moniin odottamattomiin ja haastaviin tilanteisiin. On tapahtunut paljon psyykkisesti kuormittavia asioita. Toisaalta ihmiset ovat kokeneet viime aikojen tapahtumat hyvin eri tavoin riippuen mm. omasta elämänhistoriastaan, perusterveydestään, iästään, asuinpaikastaan, työtilanteestaan ja esim. siitä onko perheessä lapsia vai ei. Ei olekaan yhtä tapaa kokea viime aikojen tapahtumia.

Psykologina ajattelen, että vaikka elämässä vääjäämättä tapahtuu myös monenlaisia hallitsemattomia asioita, ihmisellä on luontainen pyrkimys hakea hallinnan tunnetta elämään. Viime kevään tapahtumat virittävät meitä herkästi odottamaan samankaltaisia asioita syksystä. Lehdet ja media tarttuvat uhkaaviin ja pelottaviin asioihin ihmisten huomion saadakseen. Tuntematon uhka saa kuitenkin tutkimusten ja kokemuksen kautta koko ajan hieman enemmän hahmoa. Mikäli uusia rajoituksia joudutaan taas toteuttamaan, emme nyt lähde täysin uudesta tilanteesta, kuten viime keväänä. Psykososiaalista tukea eri tilanteissa oleville ihmisille tarvitaan, että päästään eteenpäin eikä pelko tulevasta ala hallita elämää ja ajatuksia. Läheskään kaikkiin meneillään oleviin tapahtumiin emme voi vaikuttaa. Omaan mieleemme sen sijaan voimme. Tehdään yhdessä päivä ja viikko kerrallaan se, mikä voidaan ja uskotaan tulevaisuuteen. Autetaan kaveria säilyttämään toivoa silloin kun tulee huono hetki. Tehdään niitä asioita, joista nautimme. Syksy on tulossa, koulut ja työt alkavat. Tuo ihana normimeininki, ainakin nyt. Me Poijussa teemme parhaamme, että arki taas jatkuisi ja psykologipalveluita saataisiin eri puolille Suomea tukemaan ihmisten arkea.

Kirjoittaja on Poijun vastaava psykologi Rauni Nousiainen

Vastaa